Conthrive 2020

Info

Conthrive 2020 järjestetään 6.3.-8.3.2020 Kolmikulman kauppakeskuksessa sijaitsevassa tilassa! Ilmoittautuminen on jo auki!

Tapahtuman ohjelma (päivittyy)

Perjantai 6.3

  • 16:00 ovet avataan
  • 17:00 tapahtuma käynnistyy
  • 23:00 ovet suljetaan

Lauantai 7.3

  • 9:00 ovet avataan
  • xx:xx lounas
  • xx:xx workshop
  • 23:00 ovet suljetaan

Sunnuntai 8.3

  • 9:00 ovet avataan
  • 16:00 pitchaukset
  • 17:00 voittajan julistaminen ja tapahtuman päättäminen

Palkinnot

  • Yleinen sarja 1.Sija 1000€
  • Yrityssarja 1.Sija 1000€

Trackit

Alva

Vesi- ja jätevesiverkon vuotojen ja muiden poikkeamien havainnointi ja niihin reagoiminen

Vesi- ja jätevesiverkossa tapahtuu vuotoja säännöllisin väliajoin ja niiden huomaamatta jääminen voi aiheuttaa suuriakin materiaali ja kiinteistövahinkoja. Niiden havaitseminen hyvissä ajoin on vesihuollon kannalta erittäin kriittistä.

Millainen ratkaisu edesauttaa vuotojen havaitsemisessa? Miten datalla, sijaintitiedoilla, pilvipalveluilla, kansalaisten havainnointikyvyllä tai muulla tavalla voidaan havaita ja informoida mahdollisista vuodoista ja muista poikkeamista vesi- ja jätevesiverkon operaattorille?

Veden kulutusdatan analysointi ja hyödyntäminen

Veden kulutusdatasta voidaan havaita monenlaisia tekijöitä. Jokainen asuintalo on kuitenkin omanlaisensa ja kulutusdata ei ole välttämättä suoraan verrannollista johtuen kiinteistön rakenneratkaisuista, iästä, kunnosta ja asukkaiden käyttäytymistottumuksista.

Tunnista erilaisten kerrostalojen vedenkulutusdatasta eroavaisuuksia ja niitä selittäviä tekijöitä. Mitä uusia palveluita näiden havaintojen pohjalta voidaan kehittää? Miten kulutusdatasta opittuja asioita voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenkäyttötottumusten muuttamiseen, uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen, tai vaikkapa kiinteistön ylläpidon tehostamiseen?

Tapahtumassa käytössänne on neljän erilaisen ja eri ikäisen kerrostalon vedenkulutustiedot.


Business JKL

Kompassin vilinämittaus

Jyväskylän kantakaupungissa asuu yli 28 500 ihmistä, minkä lisäksi lähialueiden ihmiset käyvät töissä ja hoitamassa asioitaan keskustan alueella. Kaupunkisuunnittelun kannalta on merkittävää tietää, missä ihmiset liikkuvat eniten, jotta muun muassa liikennettä osataan ohjata tasaisemmin ruuhkien välttämiseksi sekä keskustan kivijalkaliikkeiden arvoa osataan arvioida entistä paremmin. Mittaustapoja on tunnistettu muiden muassa wifiin, mobiililiittymiin, konenäköön, lämpökameroihin ja erilaisiin laskureihin perustuvia tekniikoita.

Millaisilla mittareilla päivittäistä väkimäärää kompassilla, Jyväskylän keskusaukiolla voidaan mitata? Miten datan keräämisen eettisyys voidaan varmistaa? Entä mitä liiketoiminnallisia, kaupunkikehityksellisiä tai viihtyvyyteen vaikuttavia ratkaisuja data perusteella voisi tehdä?

Kasvun ekosysteemi ja yrittäjien tuki

Nuoret ovat entistä innokkaampia lähtemään yrittäjän polulle, mutta kaupunkien ja muiden toimijoiden tarjoamat avut saattavat olla hieman vanhanaikaisia. Tapa tehdä työtä ja yrittää on muuttumassa, ja sitä tukevien palveluiden täytyy kehittyä niiden mukana.

Jyväskylässä on useita yrittäjille tarkoitettuja palveluntarjoajia, kuten ELY-keskus, TE-toimisto, Jyväskylän työllisyyspalvelut, Business JKL, Business Finland, Uusyrityskeskus, Team Finland, Yritystehdas, Digi & Game Center, Kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, Crazy Town ja niin edelleen...

Millaisia tukipalveluita tulevaisuuden yrittäjät tarvitsevat? Miten kaupunki ja muut ekosysteemin tukiorganisaatiot voivat parhaiten auttaa nuoria yrityksiä käynnistymään, kasvamaan ja kehittymään? Entä muualla toimivia yrityksiä sijoittumaan Jyväskylään? Kuinka yrittäjät voivat tukea toisiaan mahdollisimman hyvin?


JYY

Osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvä elämä

Ihmislähtöinen asumisen kehittäminen ja asumisen näkeminen palveluna on tulevaisuuden asumisen suuria trendejä. Jyväskylässä JYY on edelläkävijä asumispalveluiden innovatiivisena kehittäjänä. JYYn omistaman Kortepohjan ylioppilaskylän toimintatavan keskiössä on osallisuus ja yhteisöllisyys. Kortepohja alueena on erityisen mielenkiintoinen, koska pienellä alueella on monenlaista asukasta ja erilaista toimijaa – yrityksiä, opiskelijoita, senioreja, lapsiperheitä sekä julkisia ja yksityisiä palveluita.

Asukkaiden osallistamiseen on olemassa olevia toimintatapoja, -malleja ja työkaluja, mutta tavoitteissa onnistumisen mittaaminen on koettu haastavaksi. Miten aluekehityksestä vastaavat tahot voivat mitata onnistumistaan alueen toimijoiden osallistamisessa? Millaisia mittareita ja mittaustapoja palvelutuottajat voivat käyttää? Entä asukkaat itse? Mitä on hyvä, tasapainoinen ja palauttava elämä ja asuminen?

Hae lisää inspiraatiota esimerkiksi JYYn liiketoimintastrategiasta: https://jyy.fi/wp-content/uploads/2019/10/JYYn-liiketoimintastrategia-2019-2022-elamisen-uusi-aika.pdf

Opiskelijoiden ja yritysten kohtaaminen

Opiskelijat etsivät opintojensa aikana töitä, mutta lukuisista ura- ja työnhakumessuista ja -tapahtumista huolimatta opiskelijat eivät välttämättä tunne varsinkaan pienempiä alueen yrityksiä. Yrityksillä on taas jatkuva tarve rekrytoida uutta osaamista takaakseen kasvun ja kehittymisen. Maakunnissa yritysten ongelmaksi on koettu pätevän työvoiman karkaaminen suurempiin kaupunkeihin ja ulkomaille, mikä johtaa myös alueen houkuttelevuuden laskuun yritysten uudelleensijoittumisen näkökulmasta.

Erilaiset rekrytointialustat ovat nostaneet päätään ja yleistyvät kovalla vauhdilla. Alustojen lukumäärä voi hirvittää erityisesti työuransa ensimmäisiä työpaikkoja hakevia, ja kokeneemmat tekijät kokevat, etteivät saa yrityksiin riittävää yhteyttä ennen raskasta rekrytointiprosessia.

Miten yritysten ja opiskelijoiden kohtaamista tavallisessa arjessa voidaan helpottaa? Miten opiskelijat saadaan jäämään töihin opiskelupaikkakunnalleen? Miten maakunnista ja kasvukeskuksista saadaan houkuttelevampia yritysten näkökulmasta? Onko ratkaisuna yhteisölliset työtilat, jossa opiskelijat ja yritykset työskentelevät sulassa sovussa, verkkofoorumi, taas uusi rekrytointialusta vai jotain aivan muuta?